Harvemmin kirjoittelen blogiin mitään kovin henkilökohtaista, mutta nyt aion tehdä niin. Valtaisa möykky sisällä vaatii päästä sanoiksi :/ Tiedän, että kaikkein läheisimmät ihmiseni eivät tätä lue ja siksi uskallan tämän tänne kirjoittaa.
Koko syksynhän mie oon ollut vähän väliä kipeä. Joskus kovasti, joskus vähän vähemmän. Yleisvointi on myös syksyn mittaan mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Ja väsymys, se on valtaisaa. Sainpa nukuttua yöllä tai en.
No nyt mie sitten pääsen tutkimuksiin, kun saattaakin olla niin että miulla onkin joku vakavampi sairaus. Että simmottiis :( Eka lääkäri on huomenna ja pelottaa ihan kauheesti.
Negatiivisena ihmisenä mie ajattelen tietenkin heti pahinta. Viime päivät oon vaan lähinnä käyttänyt tän oman elämäni kelailuun ja suremiseen. Sitä vaan ajattelee, että mitä jos mie en kohta olekaan täällä... Tiedän toki, ettei niin pitäs ajatella, vaan helpommin sanottu kuin tehty. Yritä nyt sitten olla lasten läsnäollessa iloinen ja "normaali". Mitään en saa oikeestaan tehtyä (paitsi ne mitkä on ihan ihan pakko), olo on täysin lamaantunut. Pitkään sain pidettyä itseni tarmokkaana ja iloisena. En antanut pelolle valtaa, mutta nyt ei enää jaksa taistella vastaan.
Tässäpä tämä, lyhyesti mutta kuitenkin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
13 kommenttia:
Iso voima hali sinulle!
Pelko ja epätietoisuus on aina pahinta, se lamaa ihmistä ja vie voimia. Toivon, että saat vastauksia ja tietoa lääkärikäynnilläsi. Toivotan Sinulle valoisaa kevättä ja Siunausta elämääsi!t. Ruusunkukka
Voimia!!
Voi kurja..se kahvittelu ja muun ajatteleminen olisi ollut poikaa.... toivotaan parasta , mutta ei pelätä pahinta, koska ei saa olla negatiivinen!!!!!!!!! terv willis
Mulla kanssa on ollut vaikeita aikoja muta erisyistä kuin sulla, taai no toisaalta...joo, ei nyt ihan vakavaan sairauteen mutta kumminnii...huonoja aikoja on ollu enemmän kuin liikaa.
Jos tarviit mailikumppania, niin minä olen täällä! <3 Voimia ja lämmin halaus!
*iso voimahali* Minäkin aina stressaan ja pelkään etukäteen ja pienistä ajatuksista tulee isoja mörköjä. Pitäisi vaan yrittää ajatella kivoja asioita, tietty helpommin sanottu kuin tehty... Onneksi kuitenkin pääset pian lääkärille ja asiat siitä sitten selkiytyvät. Minullekin saa meilata tai tulla käymään, jos tarviit juttukaveria! Yritä jaksaa!
Voi kun keksisin jotain viisasta sanottavaa... Olen tässä koko alkuvuoden itse kerännyt voimia ja rohkeutta, jotta uskaltaisin soittaa ajan - haluaisin päästä puhumaan oman sisäisen möykkyni jollekin ammatti-ihmiselle ennenkuin repeän liian pahasti. Toivottasti sinä saat hyviä uutisia.
Voimahali myös täältä!
voimia sulle myös multa
Voimia. Muuta en oikein osaa sanoa, mutta sanon sen hyvin painokkaasti.
Toivottavasti olet saanut kuitenkin parempia uutisia kuin mitä pelkäät... Oikein paljon lämpöisiä ajatuksia!!!
VOIMIA SINULLE!
Itsekkin sairastelleena tiedän kuinka rankkaa se on ja se epätietoisuus ja odottelu syyn selviämiseksi. Odotin kerran yli vuoden tietoa sairastanko syöpää vai toista tautia.. Vuoden se kesti.. kaikki ne testi jne... se oli rankkaa aikaa. JOTEN TODELLAKIN JAKSAMISTA!
Voi surku :( Haluan toivottaa voimia ja jaksamista! Koita jaksaa nauttia arjen pienistä iloista ja taistella eloa eteenpäin. Eikä kannata pahinta ajatella, se selviää sitten mikä on ja varmasti saat tarvittavan avun ja hoidon!
Lähetä kommentti